Marraskuu 8th, 2008 by Vesti
Sopuli kertoo, että Sastamalan koulutuskuntayhtymälle on keksitty slogan. Se kuuluu näin:
“Taitoa työelämään - osaamista tulevaan”.
Tuota slogania on varmaan joku aika jollakin kokoonpanolla hierottu. On mietitty vaihtoehtoja, karsittu vaihtoehtoja, päädytty tähän ja oltu sitä mieltä, että tämä on hyvä.
Mutta sitä ei liene mietitty, mihin tätä slogania tarvitaan. Miten sillä halutaan erottua, ketä sillä halutaan vakuuttaa?
Noin itsestään selvä, kuivuuttaan rahiseva “slogan” ei ansaitse sloganin nimeä.
Heinäkuu 20th, 2008 by Vesti
Jukka Kemppisen blogista:
Äidinäitini, joka oli syntyjään kiikasta, tunsi sellaisen ihmeellisen eläimen kuin kuttu ja hänelle ilmaantui joskus kutunjuustoja satakuntalaisilta sukulaisilta. Muistissani maku ja tuoksu olivat sellaisia, ettei tehnyt toista kertaa mieli.
Heinäkuu 17th, 2008 by Vesti
Hella Wuolijoen “Niskavuoren nuori emäntä” on tänään ensi-illassa Sarkia-näyttämöllä Kiikan sillan kupeessa . Esitys alkaa seitsemältä. Seuraavat esitykset ovat 20.7., 23.7., 24.7., 26.7. ja 27.7. Lue lisää Romulan Taiteellisen Teatterin sivuilta.
Tuttuja paikallisia näyttelijöitä on aina mukava nähdä. Niskavuoren talon isäntänä on Pauli Kylväjä, voudin roolissa on Risto Vihuri.
Vihuri on niitä näyttelijöitä, joilla on Ääni. Häntä kuuntelee mielikseen ja kiinnostuneena aiheesta riippumatta.
Olin katsomassa kolme viikkoa sitten Kirjavassa Talossa Mika Waltarin romaaniin Neljä Päivänlaskua perustuvaa esitystä, jossa luettiin romaanista valittuja katkelmia. Se oli siis lukunäytelmä, mutta ei pelkkä lukunäytelmä. Lukemista rytmittivät muun muassa yleisön kuljettaminen huoneesta toiseen, erilaiset (tila)taideteokset ja musiikkiesitykset. Risto Vihurin osuudet jäivät erityisen voimakkaasti mieleen.
Risto Vihuri Sarkia-näyttämöllä “Niskavuoren nuori emäntä” -näytelmän harjoituksissa toukokuussa. Kuva RTT.
Kesäkuu 7th, 2008 by Vesti
Kyllä ennustukset aina paikkansap pitää, kunnei vaan ilmat rupeek kronklaan.
Tyrvään murteen sanakirja (Warelia 2008)
Iltapäivälehtiä myytiin taas viikko sitten kunnia- ja häpeälistoilla, joissa Suomen lukiot oli pantu paremmuus- ja huonommuusjärjestykseen ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella.
Listat ovat sinänsä OK, mutta se ei ole OK, että toimittajat eivät osaa lööpeistä ja otsikoista päätellen lukea niitä. (Voi olla että joku osaa, mutta en nyt muista yhtään positiivista esimerkkiä.)
Äetsäläinen kollega, eläkkeellä oleva äidinkielen lehtori Esa Helander kirjoitti Oma sana -blogissaan 1.6. hyvin lukiovertailuista:
“Ja samat vanhat tutut ovat vallanneet kärjen. Tietenkin. Sillä ns. eliittikouluihinhan otetaan vain varsin korkean keskiarvon saaneita. Toisaalta maassa on lukuisia lukioita, jotka leipovat ylioppilaita ilman mitään kouluunottopääsyrajaa.
Johtopäätös. Ranking on epädemokraattinen. Rinnalla pitäisi ehdottomasti olla kouluun otettujen oppilaiden keskiarvojen keskiarvo. Vasta sitten vertailu olisi vähänkään relevanttia.”
Lue lisää: http://omasana.fi/page.php?page_id=263&omasana_id=31769
Samasta aiheesta kirjoitti samassa hengessä torstaina 5.6. Uuden Suomen blogisti Minna Lindgren:
“Kun koulu saa mainetta ylioppilaskokeiden tuloksilla, se kerää oppilaikseen lapsia, joita kiinnostaa opiskelu ja menestys. Koska kouluun pyritään 9-vuotiaana, päätöksen tekevät vanhemmat. Sellaiset, jotka lukevat listoja parhaista kouluista.”
“Listat ovat typeriä. SYK ei ole Suomen paras lukio eikä Kinnula huonoin. On epäintellektuellia tehdä listoja intellektuelleista.”
Lue lisää: http://www.uusisuomi.fi/blogit/minnalindgren/listahitti
Entisenä lukion opettajana olen molempien kanssa lähes kaikesta samaa mieltä eli tätä mieltä: Paras lukio ei ole se, josta tulee parhaita arvosanoja. Paras lukio on se, jossa oppilaiden taso nousee eniten lukion aikana.
Kuinka toimittajat eivät tätä käsitä? Vuodesta toiseen lehdet uutisoivat, että SYK on paras. SYKin ylioppilaat ovat parhaita, mutta kuinka paljon kunniasta kuuluu SYKille kouluna, kuinka paljon oppilaille?
SYKissä on varmasti huippuopettajat, mutta huippuoppilasaines selittää paljon enemmän menestystä. Koulullakin on oppimisympäristönä suuri merkitys, mutta siinäkin todennäköisesti huippuoppilaiden toisilleen antama seura selittää menestystä enemmän kuin opettajien ylivertaiset opetustaidot.
Tavallisissa lukioissa opettajat tietävät, ettei tuollaisia yli yhdeksän yleiskeskiarvolla opiskelevia lukiolaisia tarvitse oikeastaan edes opettaa. He menevät omalla painollaan vääjäämättömästi eteenpäin ja menestyvät kaikessa missä haluavat.
Jos johonkin kouluun pannaan valtakunnan lahjakkaimpia oppilaita, putken toisesta päästä tulee luonnonvälttämättömyydellä valtakunnan parhaita ylioppilaskirjoitusten tuloksia, kunnei vaan ilmat, tai opettajat tai oppilaat itse, rupee kronklaan.
Sama näkyy myös yksittäisissä oppiaineissa, erityisen selvästi omassa opetusaineessani äidinkielessä. Heti lukion ensimmäisellä kurssilla näki monesta oppilaasta, että tämä pärjää ylioppilaskirjoituksissa pomminvarmasti loistavasti. Minulla ei ollut opettajana mitään haastetta saada häntä menestymään. Huolekseni jäi lähinnä se, ettei opetukseni olisi esteenä opiskelijan omaehtoiselle oppimiselle ja veisi häneltä iloa ja itsevarmuutta oman luovuutensa käyttämisessä.
Haasteellista on sen sijaan saada 7,5:n keskiarvolla lukioon tulleesta magnan tai eximian yleisarvosanan kirjoittaja. Ja todella haasteellista on saada alle seiskan tai jopa noin kuutosen keskiarvolla lukioon tuleva läpi hääppöisillä* papereilla. Siellä missä tätä tapahtuu eniten, siellä on se huippulukio, jonka opettajia kannattaisi kiittää ja tutkia.
* Hääppöiset paperit = yleisarvosana C tai enemmän.
Tammikuu 1st, 2008 by Vesti
Söitkö viime vuonna liikaa ja nyt turvottaa?
Aloita uuden vuoden ratoksi Tyrväällä kehitetty Tyrvääläinen Neanderthaldieetti eli TND. Se on dieetti niille, jotka haluavat hävittää rasvaa, mutta samalla säilyttää mahdollisimman paljon lihasta. Rasvaa lähtee 3-5 kg:n kuukausitahtia, lihasta ei nimeksikään. Joillakuilla lihasmassa on jopa kasvanut dieetin aikana.
Dieetin aikana syödään kuusi kertaa päivässä. Proteiinia syödään paljon, nopeita hiilihydraatteja minimaalisesti.
Lataa tästä Tyrvääläinen Neanderthaldieetti TND seikkaperäisine ruokailuohjeineen ja taustafilosofioineen tuiki-ilmaiseksi (Word-tiedosto). Ohjeistuksen on kirjoittanut Matti Kankaanniemi.
Esimerkki. Jos olet yli satakiloinen ja treenaat kovaa (kuten Matti), syöt jonakin päivänä esimerkiksi näin:
1. Neljä kananmunaa, kaksi siivua Reissumies-ruisleipää, välissä juustoa ja Keiju-margariinia, kuppi kahvia. (Aamiainen.)
2. Neljä desilitraa rasvatonta ja maustamatonta jugurttia, jonka seassa 20 grammaa proteiinijauhoa + mustikoita tai vadelmia. Kahvi. (Välipala.)
3. Tomaattia, kurkkua sopivasti, 100 grammaa raejuustoa + 100 grammaa tonnikalaa. (Lounas.)
4. Lihaa 200 grammaa + vihanneksia. (Päivällinen.)
5. Kalaa 250 grammaa + vihanneksia. (Toinen päivällinen.)
6. Neljä paistettua kananmunaa + kaksi Vatajan nakkia. (Iltapala.)
Jos painosi on välillä 50-75 kg ja treenimäärä vähäinen, voit suurin piirtein puolittaa annokset.
Matti antaa ilmaiseksi lisäneuvoja, yhteystiedot yllä mainitussa Word-tiedostossa.
Joulukuu 29th, 2007 by Vesti
Googlella sitä löytää eniten, niin kuin melkein mitä tahansa muutakin, mutta Ms. Dewey on kyllä miellyttävin opas. Kirjoita osoitekenttään http://www.msdewey.com:
… ja kysy mitä tahansa. Neiti Dewey etsii sinulle vaikka 406 Tyrvää-aiheista nettisivua. Muista laittaa äänet päälle!