Archive for the 'Reklaamit' Category
Toukokuu 31st, 2010 by Vesti
Reilun kuukauden päästä Vanhan kirjallisuuden päivillä ilmestyvä Sanna Kauniston kirja “2,5 metriä korkeat vuoret” on piakkoin menossa painoon. Tässä vähän esimakua: yllä etukansi ja alla takakannen teksti.
Tyrväällä on miltei 200 vuorta - mutta vain yksi ainoa yltää
juuri ja juuri vuoren geologiseen vähimmäiskorkeuteen,
50 metriin. Matalimmat tyrvääläiset vuoret ovat vain
2,5-metrisiä. Pienimmät vuoret mahtuisivat siis lähestulkoon
nykytyrvääläisten olohuoneisiin. Tai olisivat yhtä korkeita
kuin pisin suomalainen oli pitkä. Tai olisivat samankorkuisia
kuin miesten korkeushypyn maailmanennätys…
Tässä kirjassa tarkastellaan, kuinka historiallisen Tyrvään alueen
maankohoumien nimet todellisuudessa vastaavat kohteitaan.
Onko Isovuori siis oikeasti iso tai Korkeemäki korkea?
Millainen on minikokoinen vuori? Entä mikä on Tyrväällä niin
tavallinen ahde? Retkellä Tyrvään huippupaikoille ja nimien
juurille selviää, mikä on Tyrvään vuorille, mäille ja kallioille
tyypillistä.
Oman kotiseudun maastot ja maisemat ovat kirjoittajalle,
filosofian maisteri Sanna Kaunistolle tuttuja. Entinen kilpasuunnistaja
houkuttelee myös lukijan lähtemään löytöretkille
luontoon. Kaunisto esittelee karttojen, valokuvien ja reittiehdotusten
avulla joukon viehättävimpiä ja kiinnostavimpia
kohteita, joille jokaisen tyrvääläisen kannattaisi nousta.
Kyllä mäki velkansa maksaa, kunhan kulkija kävellä jaksaa!
Huhtikuu 16th, 2010 by Vesti
Missä sellaisia on?
Tyrvään alueella, neljäkin kappaletta.
“2,5 metriä korkeat vuoret” on otsikkona kirjalla, jonka Warelia seuraavaksi julkaisee.
* * *
Alla pääosa kirjan ennakkotiedotteesta:
Rikas tyrvääläinen paikannimitutkimus rikastuu entisestään Vanhan kirjallisuuden päivillä 2.7.2010. Silloin ilmestyy filosofian maisteri, äidinkielenopettaja Sanna Kauniston teos tyrvääläisistä maankohoumien nimistä. Kirja on perusteellinen ja viihdyttävä matka historiallisen Tyrvään alueen maankohoumien juurille.
Kauniston kirjan koko nimi on ”2,5 metriä korkeat vuoret ja muut tyrvääläiset maankohoumat jyrkimmistä ahteista mitättömimpiin pättäröihin. Retkiä huippupaikoille ja nimien juurille”. Monipuolisten karttaleikkeitten ja valokuvien elävöittämän kirjan julkaisee Kustannusliike Warelia.
Vammalalaiset urheiluihmiset tuntevat Sanna Kauniston (os. Kurki) entisenä kilpasuunnistajana. Tässä kirjassa maastoa ja karttoja rakastava kielentutkija selvittää yksityiskohtaisesti, kuinka tyrvääläiset maankohoumat todellisuudessa vastaavat niille annettuja nimiä.
Selviää muun muassa, että vaikka Tyrvään alueella on epätavallisen paljon vuoriksi nimettyjä kohoumia, vain yksi ainoa, Kotovuori, yltää vuoren geologiseen vähimmäiskorkeuteen eli 50 metriin. Tyrvääläisten ”vuorista” neljä on korkeudeltaan vaivaiset 2,5 metriä.
Kaunisto on poiminut hyvin tuntemansa seudun maisemista joukon kiinnostavimpia ja viehättävimpiä kohteita, joille lukijankin kannattaisi nousta. Kirjassa on myös valmiit reittiehdotukset maankohoumien bongausta varten erilaisille retkeilijöille: jalan metsässä samoileville, maanteillä pyörällä tai autolla kulkeville sekä vesillä liikkuville.
Kirja tulee myyntiin Vanhan kirjallisuuden päivillä heti perjantaiaamuna 2.7.2010. Tekijä itse esittelee kirjaansa lauantaina 3.7. kello 15-16 pidettävässä ”Tyrvääläisessä trykissä”.
* * *
Sanna Kauniston kirja on pitkän tutkimusperinteen viimeisin lenkki. Tunnetut Tyrvään seudun kielentutkijat ovat Wareliuksesta lähtien antaneet panoksensa kotiseutunsa paikannimien tutkimukselle. Professoreista täkäläisiä paikannimiä ovat tutkineet mm. Heikki Ojansuu, Pertti Virtaranta ja Aimo Hakanen.
Paikannimistöstä on julkaistu myös pro graduihin perustuvia kirjoja. Viimeisimmät teokset ovat olleet Riitta Lepistön ”Katukiviin isketyt ilmeet” vuodelta 1997 ja Heli Mattilan ”Tienviittojen viestit” vuodelta 2001. Lepistön tutkimus keskittyi Vammalan kadunnimiin, Mattilan tutkimus tiennimiin.
Myös Sanna Kauniston kirja perustuu hänen pro graduunsa, mutta on siitä huomattavasti muokattu ja täydennetty.
Kesäkuu 17th, 2009 by Vesti
Siinä se ny sitten o. Tuli painosta hyvissä ajoin.
Tyrvään murteen sanakirjan jälkimmäinen osa tulee siis myyntiin Vanhan kirjallisuuden päivillä heti perjantaiaamuna 26.6. Kirjaa saa sekä ykköskerroksesta Tyrvään Kirjakaupan osastolta että kakkoskerroksesta Kustannusliike Warelian osastolta. Lisäksi kirjaa myydään Tyrvään Kirjakaupassa ja Vammalan torilla.
* * *
Kirjan juhlistamiseksi järjestetään nyt toista kertaa “Tyrvääläinen tryki”. Se on tänä vuonna osa kirjapäivien virallista ohjelmaa.
Tryki alkaa muusikko, taiteilija V-P. Bäckmanin Heikki Ojansuun runoihin säveltämillä lauluilla. Ensimmäiset kolme laulua ovat ”Paluumatkalla”, ”Ma uneksin” ja ”Äitini neuvoja”.
Sen jälkeen tamperelaistunut Tyrvään plikka, Tampereen nykypuhekielestä ja sen muuttumisesta väitöskirjaa tekevä tutkija Liisa Mustanoja puhuu otsikolla ”Tyrvääläistä ja tamperelaista – mitä kuuluu murteillemme tänään?”
V-P. Bäckman jatkaa: ”Oppilailleni” ja ”Mitäs minä vielä laulaisin”.
Sitten kuullaan Heikki Ojansuun tyttärentyttären Marikki Teräsvirran sekä Sastamalan kaupungin kulttuurijohtajan Arja Valtosen puheenvuorot.
Itse puhun Facebookissa järjestettävästä valokuvakilpailusta ”Tyrvään murteen sanakirja epätodennäköisessä paikassa”.
Tyrvääläisen trykin huipennuksena on ”Runo Tyrväälle”, muusikko Balázs Albertin Heikki Ojansuun runoon säveltämä laulu. Laulun esittävät Balázs Albert, Mari Albert ja Jenni Suutari.
Tapahtuman kesto on sopivan mittainen tryki. Paikka on Sylvään koulun auditorio. Vapaa pääsy.
* * *
Ylihuomenna perjantaina olen Pasi Heikuran haastateltavana Ylen Ykkösen ohjelmassa “Aristoteleen kantapää”. Aiheena on poliisien kirjoittajakoulutus, mutta kenties myös Tyrvään murteen sanakirja ohjelmassa vilahtaa. Ohjelma alkaa kello 11.00.
Haastattelu tehtiin Tampereen Radion studiossa jo noin kuukausi sitten, mutta tulee siis ulos vasta nyt perjantaina. Olivat kuulemma olleet radiossa sitä mieltä, että poliisien kirjoittaminen sopii aiheena jotenkin erityisen hyvin juhannusaattoon…
Toukokuu 20th, 2009 by Vesti
Perjantai-iltana saa Äetsän koululla ensiesityksensä todella kiinnostava tapaus. Rock-ooppera “Valpuri Kyni”. Nuorten ja heidän tukijoukkojensa voimin on ilmeisesti saatu tehtyä paikallisesta aiheesta jotakin poikkeuksellisen merkittävää ja jännittävää.
Tässä linkki esityksen nettisivuille.
Yleisöesityksiin on kaikille vapaa pääsy. Esitysajankohdat:
Äetsän koulu pe 22.5.09 klo 18
Sylvään koulu ti 26.5.09 klo 19
Mouhijärven yhteiskoulu to 28.5.09 klo 18
En tiedä vielä, menenkö katselemaan ja kuuntelemaan esitystä Sylväälle vai jo Äetsän koululle, vai ehkä molempiin. Uskon, ettei esitys tyhjene yhdellä kokemisella.
* * *
Tyrvään murteen sanakirjassa olen hakusanan “peluri” kohdalla kertonut lyhyesti, mitä tästä historiallisesta hahmosta tiedetään. Se ei ole paljon, mutta jotain kuitenkin:
Ville Aaltonen kertoi vuonna 1952 yli kolmensadan vuoden takaista perimätietoa Tyrvään seudun kuuluisimmasta noidasta ja parantajanaisesta ”Kyni-Valpurista” eli Valpuri Kinnistä:
”Sitä pantiij järveenkij ja koiteltiij ja kunne se mennyp pohjaan! Se osas uira, se oli semmonev vesipeluri.”
Liitsolasta Tyrvään ja Punkalaitumen rajamailta kotoisin ollut Valpuri saattoi olla ikivanhan tietäjäsuvun viimeinen edustaja. Suvun kohtaloksi koituivat puhdasoppisuuden vuosisadan noitavainot. Jo Valpurin äiti ja äidinisä oli poltettu noitina, ja myös Valpuri tuomittiin noituuden harjoittamisesta useamman kerran. Aaltosen tietämään vesikokeeseen Valpuri määrättiin Turussa vuonna 1635. Se oli tiettävästi ainoa kerta, kun tätä vesikoetta Suomessa sovellettiin. Jos upposi, ei ollut noita; jos ei uponnut, oli noita.
Valpurin kädet ja jalat sidottiin ja sen jälkeen hänet heitettiin Aurajokeen. Ja Valpuri jäi kellumaan. Valpuri itse selitti myöhemmin, että hän piti suunsa kiinni eikä sen tähden voinut upota.
Mutta toisin kuin tyrvääläinen perimätieto tiesi kertoa, ainakaan vielä tämän syypääksi toteamisen seurauksena Valpuria ei tuomittu kuolemaan. Hänet julistettiin lainsuojattomaksi ja lähetettiin kotipaikkaansa Tyrvääseen julkisesti kaakinpuussa piiskattavaksi.
Valpuri jatkoi taikojen tekoa ja virkavallan välttelyä vielä vuosikymmenien ajan. Tammikuussa 1650 hänet taas piiskattiin ja häneltä leikattiin korvat Huittisissa. Korvattomana hän eli ilmeisesti vielä viisitoista vuotta. Jos vuodelta 1665 olevaan pöytäkirjamerkintään on luottamista, Valpuri Kinni poltettiin silloin Hämeenlinnassa.
(Katkelma Tyrvään murteen sanakirjan jälkimmäinen osasta, ilmestyy 26.6.2009 Vanhan kirjallisuuden päivillä)
Maaliskuu 27th, 2009 by Vesti
Tadadadaa! Tältä näyttää kesällä ilmestyvän Tyrvään murteen sanakirjan jälkimmäisen osan, närskähtää-öylätti, kansikuva.
Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelma julkistettiin eilen. Teema on sota ja rakkaus, ja aiheeseen on löydetty monia kiinnostavia näkökulmia. Puhujavieraina ovat muun muassa Jari Tervo (”Sodassa ja rakkaudessa”), Vesa Karonen (”Yrjö Jylhän kirjeet vaimolleen talvisodan ajalta”), Elina Hytönen (”Perhe sodassa”), Teivas Oksala (”Vänrikki Stoolin tarinoiden suhdannevaihtelut”) ja Jukka Tarkka (”Miten minusta tuli tietokirjailija”).
Kirjapäivien ohjelmaan kuuluu myös Tyrvääläinen tryki, tällä kertaa auditoriossa lauantaina kello 14.30-15.30. Tryki liittyy tälläkin kertaa Tyrvään murteen sanakirjan julkaisemiseen. Sanakirjan jälkimmäinen osa ilmestyy kirjapöydille saataville heti perjantaiaamuna, mutta trykiä trykitellään lauantaina.
Trykin ohjelmassa on tänä vuonna vielä enemmän musiikkia kuin viime kesänä. Silloinhan Matti Valtteri Lehtinen tröötötti tilaisuuden avaukseksi ja lauloi kitaran säestyksellä Heikki Ojansuun aikoinaan muistiin kirjoittamia Annastuuna Korkeemäen viisuja.
Tämän kesän trykissä kuullaan Ojansuun omiin runoihin perustuvia lauluja. Veli-Pekka Bäckman esittää lauluiksi tekemiään Ojansuun omaelämäkerrallisia runoja. Tilaisuuden päätteeksi kuullaan “tyrväänunkarilaisen” Balázs Albertin säveltämä Runo Tyrväälle, jonka Ojansuu kirjoitti vuoden 1917 lopussa. Kaikki laulut ovat ensiesityksiä.
Maaliskuu 4th, 2009 by Vesti
Esa Helander on koonnut päivittäisiä uutistapahtumia kommentoivat haikunsa kirjaksi. Haikutekstit ovat ilmestyneet alun perin Helanderin Haikuilua-blogissa Kauppalehden blogisivustolla.
Kirja “Haikuilua” sisältää kahden vuoden haikut. Kirjaa myydään täällä.
Kirja on julkaistu huittislaisen Tmi Jarmo Vasamaan ylläpitämän MinunKirjani.com-kustannuspalvelun kautta.
Helmikuu 16th, 2009 by Vesti
Tikkureista, tallukkaista ja muista talvivaatteista puhuen: eipä sovi unohtaa myöskään nilkkojen eikä ranteiden suojavarustuksia.
Ojansuun sanakirjakäsikirjoituksessa mainitaan “rantikkaat” ja “rantturit”, jotka molemmat tarkoittavat villalangasta kudottuja rannesuojia. Ojansuu mainitsee myös “säärykset” eli säärystimet.
Annastuuna Korkeemäki kertoi Martti Ahlstedtille 27.12.1903 pienen veijaritarinan. Se on Annastuunan tarinoiden joukossa yksi suurista suosikeistani. Kaikessa lyhykäisyydessään se on kertomisen taidonnäyte, helmi, jossa ei ole yhtään ylimääräistä sanaa.
”Kun oli häät parhaallansa, morsian korreisansa, tuli yks miäs, joll oli olkilyhteensire vyänä ja röttiset vaatteet ja säärys lakkina ja trallitti ja hypytti morsianta.
Laulo niättä:
Pane täyteen vaan,
pane täyteen vaan!
Ei kiirutt o,
ei kiirutt o.
Kaverinsa varaasti sahtia sillaikaa, kun toinen oli uuspeilinä. Menivät sitten nurkan taka juamaan.”
* * *
Tänä iltana alkaa Sastamalan seudun museon luentosarja “Sanojen kertomaa Sastamalan seudulla”. Luennot pidetään pääkirjastossa, ei museon tiloissa.
Iltoja on kaikkiaan neljä:
ma 16.2. kello 19: Aimo Hakanen, Sastamalan seudun vanhojen paikannimien alkuperä
ma 23.2. kello 19: Unto Salo, Sastamalan seudun nimistö asutushistorian tulkkina
ma 2.3. kello 19: Matti Valtteri Lehtinen, Sastamalan kansanlaulujen kertomaa alueen historiasta
ma 16.3. kello 19: Marko Vesterbacka, Sanalöytöjä Tyrvään murteesta
Helmikuu 13th, 2009 by Vesti
Viikonloppuna Tampereelle.
Tampereen Kirjamessut pidetään Pirkkah eiku Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Samaan aikaan samassa paikassa ovat myös Asta-Rakentaja-messut ja Keräily-messut. Kaikille messuille pääsee yhdellä ja samalla lipulla.
Yllä on nostalgiakuva viime vuoden helmikuulta “Kirja-Vammalan” osastolta. Tänä vuonna ollaan Kirja-Sastamalaa, ja Warelia on kirjoineen osa Kirja-Sastamalan yhteistä osastoa.
Osasto (D110) on iso ja hyvällä paikalla. Se on lähellä sisäänkäyntiä ja pääkulkuväylällä. Vieruskavereina on mm. isojen kirjakauppojen osastoja ja Kustannusosakeyhtiö Teos.
* * *
Pienet ohimennensuositukset:
Mainitsemani Kustannusosakeyhtiö Teoksen nimi on enne, joka on toteutunut, ja lupaus, joka on lunastettu.
Olen seurannut varsinkin Teoksen tietokirjapuolta, ja järjestään kirjat ovat olleet kiinnostavia ja ehyitä kokonaisuuksia ja loppuun saakka hyvin toimitettuja - siis oikeita “teoksia”.
Niin monet tietokirjat ovat nykyään jonkinlaisia puolivalmisteita, päivänperhosia, hutaisemalla kokoonpantuja ja viimeistelemättömiä puolikirjoja.
Harvoin voi sanoa, että kustantajan nimi kirjan kannessa takaa jotenkin tuotteen laadun, mutta Teos takaa. Sitä isommista yleiskustantajista mikään ei yllä samalle tasolle - myynnin tuottovaatimusten takia kun ei ole varaa panostaa yksittäiseen kirjaan tosissaan. Ne julkaisevat toki laatukirjojakin, mutta paljon on puolivillaista liiat-rahat-pois-ihmisiltä-kuljeksimasta-tavaraa.
Teosta pienemmissä kustantajissa laadun takaavia nimiä voisi luetella moniakin. Niillä riittää idealismia laadun suhteen ja kohtuullisuutta (tai jopa vähäjärkisyyttä…) tuotto-odotusten suhteen.
Marraskuu 1st, 2008 by Vesti
Kirsti Vesterbackan kirja “Käytös 10″ ilmestyi siis viime sunnuntaina. Sitä juhlittiin puhein, lauluin ja kahvitteluin Taipaleen pirtissä Tapiolan kylässä. Pirtti oli täynnä väkeä ja ilmapiiri lämmin.
* * *
Uusimmassa Tyrviksessä oli kasvatustieteiden tohtori Ilkka Virran kirjoittama arvio kirjasta. Muutama poiminta kirja-arviosta:
“Sastamalan seutua koskeva historiankirjoitus on saanut merkittävän lisän liki 400-sivuisesta Tapiolan koulun historiikista Käytös 10 - Koulunkäyntiä ja muuta elämänmenoa Tapiolan tanhuvilla 1881-1968.”
Virta kiittää kirjoittajan keräämää laajaa haastatteluaineistoa, huolellista arkistolähteisiin perehtymistä ja paikallistuntemusta.
“Kirsti Vesterbackan suururakan tekee entistäkin mittavammaksi se, ettei kyseisestä opinahjosta ole aiemmin ilmestynyt minkäänlaisia historiikkejä.”
Virta kertoo, miten sotien jälkeisen ajan kansakouluntarkastajat ovat muissa yhteyksissä kertoneet hauskoja muistojaan pitkin maakuntia tekemistään tarkastusmatkoista. Monet muistot liittyvät kyläkoulujaan omintakeisesti johtaneisiin opettajapersoonallisuuksiin.
“Tällainen henkilö eittämättä on ollut myös Kirsti Vesterbackan kirjansa päähenkilönä esiin nostama taiteilijasieluinen ikäneito-opettaja Emmi-Liisa Hiunu (1901-1979), jonka itsenäinen koulunpito sai valvovan silmän puuttuessa varsin metkojakin ilmentymiä. Nauramatta niistä ei voi lukea!
Näin Virta päätti arvostelunsa:
“Kaikkinensa Kirsti Vesterbackan teos ansaitsee arvosanan “täysi kymppi” myös muulla mittapuulla kuin niin sanotulla “Hiunun asteikolla” mitattuna. Kirja on arvokas kulttuuriteko, ei pelkästään Tapiolan kylälle, vaan laajemminkin koko Sastamalan seudulle.”
Virta itsekin on Vammalasta syntyisin. Hän luki täällä ylioppilaaksi ja lähti sitten Turkuun opiskelemaan. Isä Jussi Virta oli Sylvään yläasteen rehtori, Ilkka on Turun suomenkielisen työväenopiston rehtori. Hän on myös tohtori: hän väitteli 2001 karjalaisen siirtoväen kansakoulukysymyksestä sota-ajan Suomessa. Virta kirjoitti myös Vammalan lukion historian, joka julkaistiin lukion 100-vuotisjuhlakirjan osana.
* * *
Tapiola-kirjaa saa Tyrvään Kirjakaupasta, minulta tilaamalla ja kirjoittajalta itseltään. Kirjastostakin sitä tietysti saa: Henttosen Tuula kävi heti tuoreeltaan hakemassa kirjastoon kolme kappaletta.
Tuula on myös Hiunun koulun kasvatti, Kirstin luokkakaveri. Hän kertoi lukeneensa kirjan heti kotiin päästyään. Lukeminen alkoi kuulemma kuudelta ja loppui kahdelta yöllä. Hänkin kertoi nauraneensa makeasti alusta loppuun. Kirjaston tiskiltä voi käydä kysymässä tarkemmin, mitä mieltä Tuula lukemastaan oli.
Ensi lauantaina, isänpäivän aattona 8. marraskuuta, olemme Kirstin kanssa molemmat Tyrvään Kirjakaupan vieraina kello 11-12. Sieltä voi siis hankkia sekä Tapiola-kirjaa että Tyrvään murteen sanakirjaa omistuskirjoituksella varustettuna.
Alla Kirsti signeeraa Pauli Nikkilälle kirjaa Taipaleen pirtissä.
Lokakuu 23rd, 2008 by Vesti
Kiitolinja toi tänään Warelian uutuuskirjan, “Käytös 10″. Tapiolan koulun ja kylän vaiheista kertova kirja on historiateos ja lukuromaani samoissa kansissa. Kirjapaino on tehnyt hyvää työtä: jälki on kaikin puolin juuri sellaista kuin piti.
Kirja julkistetaan ensi sunnuntaina 26.10. keskellä Tapiolan kylää Taipaleen pirtissä osoitteessa Punkalaitumentie 407. Samalla muistellaan muutenkin Tapiolan koulua ja siihen liittyviä ihmisiä. Tilaisuus alkaa kello 14.
Tervetuloa kuuntelemaan, kahvittelemaan ja tarinoimaan, kaikki kiinnostuneet!
Kirjan kirjoittaja Kirsti Vesterbacka kirjoittaa omistuskirjoituksia kirjan ostajille. Saatavilla on myös Warelian muita kirjoja. Saamme tarjolle pienen erän (20 kpl) jo loppuunmyytyä Tyrvääläisten lempisanonnat -kirjaa.
* * *
Tänään alkavat Helsingin Kirjamessut. Kirja-Vammala on messuilla mukana, ja Warelia on mukana Kirja-Vammalan osastolla. Itse olen kylläkin paikalla vain lauantaina osan päivää.